Kotimainen tarkka-ampujan kivääri. Sako TRG22 .260Rem Stealth

Sako TRG -aseet tunnetaan maailmalla erinomaisesta tarkkuudestaan ja kenttäkelpoisuudestaan suoraan "tehtaan laatikosta otettuina". Useiden maiden puolustuslaitokset ja erikoisyksiköt luottavat TRG -laatuun.
Nyt testaukseen saatiin Itävaltalaisen tarkka-ampujan työkalun jälkeen kotimainen näkemys samasta aiheesta. Vaikka Sako tuokin ihan näitä päivinä siviilimarkkinoille uuden ja uljaan TRG M10:n, niin mielestäni tämä perus TRG on edelleen riittävän mielenkiintoinen ase testattavaksi ja etenkin erinomaisen .260Rem kaliberin ansiosta.

Sako TRG21 .308:na esiteltiin ensi kerran vuonna 1990. Vähän TRG21:n jälkeen tuli 338 Lapua Magnuminen TRG41 ja sen jälkeen vielä kevyempi metsästysmalli TRG-S. Moduulirakenteinen TRG poikkesi selkeästi aiemmista kotimaisista Sako Targetista, Valmet M86:sta tai  putkiperällisestä Tikka M65A:sta. Yhteen aseeseen oli tarkoitus rakentaa SML:n metsästysammuntaan, UIT/CISM -kilpailuihin ja poliisi- / militarykäyttöön soveltuva tarkkuuskivääri. Osin kaikkia kohderyhmiä ei voitu täysin miellyttää ja aseen suunnittelua kohdistettiinkin enemmän sotilaskäytön suuntaan. 90-luvun lopussa Suomen Puolustusvoimien uudeksi tarkkuuskiväärivalinnaksi tuli kaikkien vaiheiden jälkeen vanhan Mosin Nagant pohjaisen tarkka-ampujakivääri m/85:n tilalle "päivitetty" TRG42 338 Lapua Magnumina (tarkkuuskivääri m/2000, 8.6 TKIV2000).
TRG:n lukkokehys on pakollista lipasaukkoa ja ahtaahkoa hylsyn poistokanavaa lukuun ottamatta umpinainen ja hyvin jäykkä (tarkkuutta suova) kokonaisuus. Sen päältä löytyy 17mm kiikarikiila, mutta moni TRG:tä käyttävä valitsee kiilan tilalle Picatinnykiskon. Kolmisulkuolkainen ja paksuseinämäinen lukko on kehitetty TRG21/41:stä helpommin huoltopurettavaksi ja se koneistetaan yhä takoaihiosta. Iskurin liike on 6.5mm.
TRG22 260Rem:in vapaasti värähtelevä 8" -nousuinen piippu on 660mm pitkä, tyvestä n.29mm paksu ja muiden Stealth -mallin ulkonevien metalliosien tapaan fosfatoitu, sekä tietysti suultaan varustettu 18x1 kierteellä. Vielä 2000 -luvun alussa TRG:tä sai myös halutessaan RST-piipulla (n.160€:n lisähintaan), mutta nykyään kaikki piiput ovat ns. mustia.

Aseen 10 patruunan lipas on keskeltä syöttävä kaksirivinen ja umpinaisempi / kenttäkelpoisempi kuin se oli aiemmin TRG21:ssä. Keinuvivullinen lippaansalpa on liipaisinkaaren etupuolella. Etutukin alapintaan modifioitiin myös uudempiin TRG22/42:siin esim. hansikaskäyttöä helpottavat lovet lippaan kohdalle, sekä tukin pistoolikahvasta tuli pystympikulmainen. TRG:itten laukaisukoneisto koki päivityksen vuonna 2013, jolloin sen kestävyyttä ja turvallisuutta vahvistettiin, varmistinvipua suurennettiin, liipaisinkaaresta tehtiin metallinen aiemman muovisen sijaan, sekä etuvedon säädettävyyttä muutettiin. Samalla 2013 perälevystä tuli enemmän rekyyliä vaimentava, lippaanlukituksen toimintavarmuutta parannettiin, lukon kammennuppia vahvistettiin ja TRG42:een (300 Win.Mag. & 338 Lapua Mag.) tuli kaksi ulosheittäjää aiemman yhden sijaan.
Lukkopiippuyhdistelmä on pultattu alumiiniprofiiliseen tukirankaan, johon kaksiosainen säädettävällä poskipakalla ja -perälevyllä varustettu komposiittitukki myös kiinnittyvät. Aiemmin musta tukki oli kevyempi ja ei niin tiivistä massaa sisältä kuin vihreät ja desert tan -mallit, mutta nykyään kaikkien paino on sama (ilmeisesti materiaali on siis kaikissa yhtenäinen). 660mm piipulla TRG22 painaa n.4900g ja 510mm piipulla varustettu malli on n.200g kevyempi. Kuvan ase on ilman bipodeja Nightforcen 8-32x56:lla 6350g.
TRG:hen on saatavilla omia lisävarusteita (tosin suhteellisen arvokkaita), kuten liekinsammuttimena toimiva suujarru, piippulinjan tasolle saranoiduilla jaloilla oleva ja suoraan tukirankaan kiinnittyvä sivukallistuva bipodi (vaihtunut 2008 jalkojen kulmaltaan kapeampaan malliin, 70ast. vs. 50ast.), neljällä eri etäisyyden säädöllä varustettu flip-up avotähtäinsarja, picatinnykiskot ja erilaisia kiikarin jalkoja väreilynauhoineen, erilaisia kantohihnoja ja -aselaukkuja, puhdistussarjat ja n. 2000€ maksava taittoperäsarja (vakio tukkia n.500g painavampi ja n.25cm asetta lyhentävä). Amerikkalainen Kinetic Research Group valmistaa myös TRG:hen taittoperää (n.1330g / 900$).
Stealth mallin sh. on Sakon 2014 kuvastossa 4490€, vihreän / desert tanin sh. on 4190€ ja mustatukkisen / sinistetyillä metalliosilla olevan perusmallin sh. on 3650€. Käytännössä myyntihinnat kaupoissa ovat kuitenkin monta sataa halvempia.
TRG:stä julkaistiin toukokuussa 2011 jenkkimarkkinoille .260Rem erikoismalli. 260 Remington on kaliberina käytännössä 6.5mm:n 308, joten aseen lanseeraaminen ei sinällään vaatinut mitään muita muutoksia kuin uuden piipun. Kaliberina 260Rem on hyvinkin monipuolinen, sillä siihen saa nykyään ihan tehdaspatruunanakin niin hirvilaillista patruunaa, kuin huippu ballistisilla luodeilla ladattuja tarkkuuspatruunota. Tietysti aseen täyden potentiaalin saa vain itselataaja hyödynnettyä.
260Rem Stealth -mallia on valmistettu, tai jätetty Ameriikan vientikuormasta Suomen markkinoille vain hyvin pieni erikoiserä ja ilmeisesti ase on tehdasvarastosta jo loppu. Ko ase toimitetaan aina 20 Moan kallistetulla Picatinny-kiskolla.

Tähän aseeseen pätee myös sama ajatus kuin edeltävään Steyrin SSG:hen, joten 300m rata-aikaa odotellessa...

Uuden piipun sisäänammunnassa ensimmäisten noin kymmenen laukaus & puhdistus -rutiinien jälkeen ammuin  kolme kolmen laukauksen sarjaa lippaasta bipodeilta takapussin kanssa sataan metriin. Jokaisen sarjan jälkeen puhdistin piipun ja alla olevissa sarjoissa ovat "kylmän piipun rasvalaukaukset" mukana. Ilma oli lumisateinen +4 ja kiikarissa oli 32x suurennos. Latauspituus oli .260:lle supistetuissa Lapuan .308 hylsyissä 7.8g L-Scenarilla lähellä rihloja ja selkeästi tehdaspatruunoita pitempi. Viimeinen kasa oli jo hyvinkin lupaava n.3mm. Alan nyt myös pikkuhiljaa ymmärtää TRG -maailmaa ja kuten eräällä jenkkipalstalla kirjoitettiin.

Buy the TRG and you will sell all the others

Ensimmäisissä pitkän matkan testeissä oli valitettavan kova puuskittainen tuuli ja +6 astetta sekä tihkusadetta. Bipodeilta sain ammuttua 760m:iin kolme laukausta n.70mm:iin (n.0.32Moa), mutta sivuheittoa tuli puuskista ensin n.130mm ja sitten vielä n.160mm lisää.

510m:iin sain viisi laukasta kestämään n.0.91Moassa, eli "roiskaisut" olivat n.135mm. Patruunat olivat vielä edelleen "paisutuslatauksia" .308 -hylsyistä Lapuan 7.8g L-Scenarille. 

Onneksi Lapua Ballistics -sovellus toimii loistavasti ja 100m:n kohdistuksen ja lähtönopeusmittausten jälkeen osumat olivat sentään heti 60x60cm pahveissa. Toivottavasti seuraavalla kerralla sääolosuhteet ovat paremmat.

 

Ensimmäistä kertaa 300m:n radalla käydessäni keli oli n. +15 ja vastaista sivutuulta puhalteli n.3-5m/s. Värettä oli myös suhteellisen paljon ja tauluun tähtääminenkin oli jo arveluttavaa. Silti sain kaksi todella mainiota 3ls kasaa 7.8g L-Scenarilla pikatulella bipodeilta ja hiekkapussilta ampuen. Parempi oli n. 20mm ja hieman heikompikin oli alle 30mm. Ei voi kuin olla tyytyväinen TRG:n toimintaan.

Aseen päälle on nyt asennettu Kahles K624i kiikaritähtäin erityisesti TA-toimintaan soveltuvalla MSR-ristikolla varustettuna. 6-24x56 Kahlesin ristikko on ensimmäisellä polttotasolla (FFP), suoden näin  yksinkertaisen etäisyyden mittaamisen suurennuksesta välittämättä. Optiikassa on myös 1mrad x 1mrad valopisteristi, joten optiikka soveltuu hyvin myös hämärätyöskentelyyn (esim. kyttäysjahtiin). Tornien säätönaksut ovat tietysti myös mrad -pohjaiset.
Kiikarinjalkana on Spuhr -merkkinen laadukas Picatinny -pohjainen kokonaisuus.

MSR -ristikosta voit lukea lisää ao. linkistä.
http://finnaccuracy.com/msr.html

Nyt aseeseen tuli kaupoissa hullun hintainen (ovh.+2000€) Sakon oma taittoperä. Perässä on pikasäädöillä niin poskipakan kuin perälevyn korkeussäätö, sekä perän pituussäädöt. Kiinteä monopodi on myös pikasäätöinen ja siinä on vielä lisänä helppokäyttöinen hienosäätö. Aseen kokonaispituus taitettuna on n.900mm.

Asensin Spuhrin jalkaan Kahlesin kaveriksi Aimpointin Micron, jonka uskon tuovan helpotusta lähimatkoille ampumiseen. Pikasäätöinen poskipakka toimii loistavasti em. set-upin kanssa.

Taittoperän ensitestissä 300m:iin tuli allaolevat 3x3ls kasat (n.35mm, 25mm ja 27mm). Monopodi on radalla todella hyvältä tuntuva. Kiikarissa saisi olla kyllä tarkkaan työskentelyyn suurennusta enemmänkin kuin 24x.

Päästiin vihdoinkin taas pidemmille matkoille testaamaan 7.8g L-Scenaria ja tulos oli vähintäänkin kohtuullista, etenkin silloin kun malttoi keskittyä ampumiseen. 3+3 laukaukset on ammuttu peräkkäin ja tämän jälkeen 730m:ssä kilisi n.300mm Hardox-pelti kolme kertaa peräjälkeen.

TA-treeneissä oli hienoa saada pienen n.40x45cm Jaster-pellin kaadot 1080m:iin (kuvan takametsän reunaan) 8g Scenarin pitkänmatkan ensitesteissä.

Osumaproduct julkaisi keväällä 2017 Blaser-adapterin Picatinnykiskolle ja tuote vaikuttaa todella mielenkiintoiselle.

http://osumaproducts.fi/

Englannissa tuli fiilisteltyä AI:llä, mutta mielestäni TRG on kyllä vähintäänkin yhtä hieno TA-kivääri, jollei parempi.

Tutun AI AX:n päällä olevaa Hensoldt ZF 3.5-26x56 FF:ää & BC01 ballistista laskuria kyllä tekisi mieli testata TRG:n päälläkin.

Toisen tutun Pacific Gun Worksin Timberwolf 338 Lapua Magnumilla oli hauska ampua 700m:iin Scenar-testiä. Ase oli todella vakuuttavan oloinen kokonaisuus. 

Sako julkaisi Suomi 100-vuotta teeman kunniaksi TRG22:sta Jubilee-version korealla lumicamotukilla. Nyt kannattaa olla nopea, jos moisen halajaa itselleen.

http://www.sako.fi/rifles/sako-trg/trg-22-jubilee-model

Tarkka-ampujan kivääri Itävallasta. Steyr SSG69

Steyr on tunnettu ja arvostettu Itävaltaltainen asevalmistaja, jonka tarkka-ampujan kivääri SSG69 on jo eräänlainen klassikkoase. Sain tutustua nyt malliin SSG69, eli Scharf Schutzen Gewehr, joka esiteltiin vuonna 1969. Nyt 46 vuotta myöhemmin tämä laatulaite on edelleen tuotannossa myös alkuperäisessä ulkoasussa vihreällä muovitukilla ja avotähtäimillä. Jälkikäteen ajateltuna ase on ollut kyllä ehdottoman edistyksellinen kera jäykän muovitukkinsa. Aseesta valmistetaan myös musta-tukkista, 23.6"-piippuista ja suuremmalla lukon kammella olevaa PII Police-mallia sekä vain 16.1"- piipulla olevaa PIV- äänenvaimennin versiota. Asetta on ollut myös 22-250 ja .243 kaliberisena sekä puutukilla.

SSG:n perusversiossa on valmistajan mukaan 650mm:n (25.6") sporter-tyylinen (suulta n.18.2mm paksu), 12"-nousuinen, kylmätaottu .308 -tarkkuuspiippu. Käytännössä piipun pituus on lukkolaitteen päästä vain 600mm, eli 23.6". Lukonkehys on hyvinkin järeä ja antaa aseen tarkkuuspotentiaalille hyvän pohjan. Piippu on kiinnitetty kehykseen oudosti jäähdyttäen ja kehystä samalla lämmittäen, saaden aikaan näin  erittäin tiukan sovituksen ja normaaleille asesepille jälkikäteen taas hermoja raastavan tilanteen uutta piippua asennettaessa. Onneksi ainakin aiemmin tehtaalle lähetettynä piipun vaihto on ollut edukas toimenpide. Aseen metalliosat ovat mattapintaisia ja fosfatoituja. Painoa aseella on 4050g.

SSG:n ilman työkaluja helposti huoltopurettavassa lukossa on kolmessa rivissä kuusi sulkuolkaa, sen avauskulma on asialliset 70 astetta ja iskun pituus on viitisen milliä. Ulosheittäjä on jousikuormitteinen nasta. 

Ne ketkä ovat joskus päässeet SSG:tä "käpistelemään" tai ampumaan, ovat yleensä jälkikäteen muistaneet aseen käsittämättömän hienon, lasitangon katkeamiselta tuntuvan laukaisun. Hienosti hiotut virepinnat saavat aikaan myös tunteen, kuin laukaisu olisi kevyempi siitä, mitä se oikeasti on. Etuvedon pituus ja laukaisuvastus ovat tietysti SSG:ssä säädettävissä. Säätämisen helpottamiseksi tukki kyllä kannattaa irroittaa ja hieman perehtyä aiheeseen, mikä säädöistä vaikuttaa mihinkin ominaisuuteen.

Optiolistalta aseeseen on voinut halutessaan valita myös kahdella liipaisimella olevan herkistinkoneiston. Varmistin sijaitsee normaalisti aseen oikealla sivulla. Viiden patruunan  reilusti yli CIP-pituudet ylittävät patruunat kelpuuttava, jämäkkä, todella matala "rullalipas" on jousia ja ruuveja lukuunottamatta täysmuovinen ja sen läpinäkyvän takaseinän läpi näkee suoraan patruunamäärät. Aseeseen on myös saanut perinteisemmän näköistä, pitkää, muovista, kaksirivistä kymmenen patruunan lipasta.
Jousikuormitteiset lippaan vapauttimet ovat molemmilla puolilla asetta, joten lipas ei voi vahingossa tippua. Liipaisinkaari / lipaskuilu-osa on myös muovia ja olen lukenut niiden vaurioista kovemmassa käytössä. Hetken googlailtuani löysin internetistä Saksalaisen yrityksen, joka valmistaa metallista vastaavaa osaa SSG:hen, mahdollistaen näin myös AICS:n lippaiden käytön. Hinta kera yhden lippaan oli vain kovin arvokas.

Tukin peräosa on piippulinjan mukainen ja suora, suhteellisen siro-rakenteinen, sekä jopa kämmenpahkoja myöten symmetrinen, mahdollistaen aseen helpomman vasenkätisen käytön. Aseen yleinen ergonomia viittaa myös makuuammuntakäyttöön panostamista. Vetopituutta saa säädettyä kumisen perälevyn välikappaleilla. Jämäkät hihnalenkit sijaitsevat oikeaoppisesti tukin etuosassa ja vasemmalla sivulla, mahdollistaen näin aseen kantamisen lukon nuppi selästä poispäin.
SSG:n lukonkehyksen kiikarin kiinnitysurat ovat omaleimaisesti n.18mm leveät. Aseeseen on saanut ostaa omaa asiallista pikajalkaa, mutta moni on luottanut myös mm. Picatinny-kiskoon tai Apelin jalkoihin. Tähän aseeseen on teetätetty custom-pohjat optilockin renkaille. Tuskin maltan odottaa mahdollisuutta päästä testaamaan 300m radalle tätä erittäin tarkan ja kovaan käyttöön tehdyn aseen maineessa olevaa  legendaa ja Nightforcen 8-32x56 NXS:ää.