Sian selkää suomalaisittain. Sako 85 Bavarian "hirvikivääri"

Nyt esiteltävä ase on täällä pohjoisessa asuvan tuttuni ja Sakon pääosin heidän keski-euroopan markkinoille suuntaava ase, eli Sako 85 Bavarian. Ase on mielestäni yksi Sakon tämän hetkisen malliston kauneimmista aseista ja tietysti hyvin sopiva meidän suomalaiseen metsästykseenkin. Näiden uudempien enemmän tietyille kohderyhmille suunnattujen mallien johdosta, Sakoon päätyvän ei tarvitse enää valita ns. arkisen harmaata perus-asetta.

Bavarianissa on keski-eurooppalaistyylinen, mutta kohtuudella muotoiltu sianselkätukki saksalaistyylisellä poskipakalla, komea tukin etuosan viistostileikattu schnabel ja pistoolikahvan ruusupuupohja sekä tietysti herkistinlaukaisukoneisto. Bavarianin pähkinäpuu on astetta laadukkaampaa kuin edullisimmissa perusmalleissa ja pintakäsittelynä puusosissa on kevyehkö öljyäminen sekä metallisosissa mattasinistys. Avotähtäimet ovat perinteiset, mutta sianselkätukin mitoituksen ansiosta hyvin käytännölliset ja monelle ampujalle selvästi paremmin toimivat kuin suoratukkisemmissa perusmalleissa. Aseen päällä oleva kiikari on suhteellisen harvinainen Zeiss Diatal c 10x36 ja se on varustettu parallaksinsäädöllä.
Lipasta salvallaan irrotettaessa, sitä on ensin painettava ylöspäin, jotta lukitus aukeaa. Tällä on voitu estää edellisen 75-mallin itsestään vahingossa metsään tippuvat lipaat. Perälevy on vakiona musta ja kuminen. Kuvan aseen kaliberi on .308 ja aseeseen on valittu lyhyempi, etenkin ajojahteihin hyvin soveltuva 51cm:n piippu. Perus piipun pituus on 57cm. Ase on suhteellisen kevyt (3.1kg) ja .308:n rekyylillä se on vielä suht mukava ampua. Radalla käydessä ase antoi hyvin tyypillisiä noin yhden kulmaminuutin (29.1mm) kolmen laukauksen kasoja Lapuan Scenar tehdaspatruunoilla.

Saksalainen Target. Heym SR-20M

Nyt käsiini eksyi ulkomailta tuotu, Suomessa jo kovinkin harvinainen ase. Ase on tunnetun Saksalaisen Heym-asetehtaan tekemä match-mallin raskaspiippuinen SR-20M. Ase on noin samassa kategoriassa, kuin täällä meillä hyvinkin tunnettu ja kohtuullisen yleinen Sako Target. Aseen tämänhetkinen malli SR-21 on ns. vaihtopiippuase, kuten niin monet Saksalaiset tämän päivän mallit, mutta SR-20 on täyttä tavaraa kiinteällä piipullaan.
Aseessa on makasiini ilman irtolippaita, 3-asentoinen varmistin ja tässä kuvan komistuksessa on myös lukkorungon päällä weaver-palat kiikarin kiinnitykselle. Laukaisulaitetta on saanut niin herkistimellä, kuin perinteisenä ja säädettävä laukaisutuntuma on mielestäni todella hyvä. Aseen tukin muodot ovat selkeät ja pistoolikahvan tuntuma ja kulma on hyvä. Yleinen viimeistely on tyypilliseen saksalaiseen tyylin todella hienoa, mm. sinitykset kiiltävät viimeisen päälle ja lukkolaite on todella herkkäliikkeinen.
Kuvan aseen kaliberi on 6.5x55 ja raskaan aseen ammuttavuus makuultakin on hyvinkin miellyttävää, vaikka käytössä ei olisi piipun suulla esim. äänenvaimenninta. Aseen kiikari on siviilimarkkinoilla harvinaisempi Hensoldt ZF 3-12x56mm FF.  Äänenvaimennin on AseUtra SL5 18x1 kierteellä. Tällaisia ase-helmiä kyllä toivoisi löytyvän Suomenkin käytettyjen aseiden markkinoilta, sillä tämäkään yksilö ei kyllä yhtään häpeä kotimaisille kilpasiskoilleen. 



Testailin pikaisesti arvokkaampia ns. hämärä/ta-tähtäimiä. Mukana olivat: 

S&B PM2 5-25x56 P4F, 2mrad valopisteristillä, 
Hensoldt 3-12x56 63-valopisteristikolla ja 
Zeiss 6-24x72 43-valopisteristikolla, eli ns. mörkö-zeiss.

Katsoin n. 80m:n päähän pientä vaaleahkoa n.15x15cm purkkia, jossa oli musta sentin parin kokoinen piste. Yritin löytää kiikareiden maksimisuurennokset, joilla mustan pisteen vielä erotti niin hyvin, että siihen olisi voinut ampua. Piste puuroutui ja hävisi kyllä suurennosta kasvattaessa Hensoldia lukuunottamatta.

Benderillä suurennokseksi muodostui n.14x, Hensoldtilla 12x ja Zeissilla n.20.5x. Hensoldtin 63-mildot menee täysin pimeäksi tarvittaessa ja tähtäys oli helppoa. Benderin risti ei mene niin himmeäksi kuin Hensoldtissa, mutta on kyllä ihan toimiva. Zeissin 43-mildot jää myös selkeästi kirkkaammaksi kuin Hensoldtin ristikko, mutta putken mahtava valovoima mahdollisti silti ja odotetustikin suurimmat suurennokset.

Edit:
Vaihdatin mörkö-zeissin 43-ristikon valoyksikön Hensoldtin täysin säädettävään "military-versioon" ja nyt tämän kyttäysputken ominaisuudet ovat loistavat (mildot-ristikon saa säädettyä niin himmeälle kuin haluaa).

Puoliautomaatti radalle. Benelli Supersport

Benelli on yksi puoliautomaattihaulikoiden käsitteistä. Tämä Italialainen tehdas on valmistanut pääasiassa inertia- tai rekyylitoimisia haulikoita, kuten niitä myös voidaan kutsua, jo aikamoisen määrän. Käsiini kulkeutunut ase ei ole ihan malliston tavallisin laite, vaan hyvin pitkälle rata-ammuntaan tehty 30"-piipuilla varustettu Supersport-mallinimeä kantava kevyehkö (3260g) kaunokainen.

Supersport kuuluu Raffaello Crio mallistoon, sen piippu on suustaan portattu (reiät vähentävät rekyyliä esim. paikkolaukauksissa) kylmäkäsitelty ja tukki on rekyyliä vaimentava ns. comfortech-mallinen. Tukissa on myös ns. Grip-Tight pintakäsittely estämään otteen lipsumisen. Aseen perän pudotusta voi säätää mukana tulevilla säätöpaloilla (3+1) ja poskipakkaa sekä perälevyä on  saatavissa eripaksuisina.
Aseen mukana tulee 5kpl 90mm pitkiä käsin irroitettavia Crio-supistajia ja tässä ratamallin aseessa piipun poraus on hieman standardia väljempi (18.5mm vs. 18.3mm). Tähtäinkisko on loistejyvällinen korkea, kevennetty ja eteenpäin levenevä (edestä 10mm ja takaa 8mm) ja keskellä kiskoa on messinkinen apujyvä.
Ase on pesitetty 12/76 kokoon ja toimintavarmuus kevytlatauksellisilla kiekkopatruunoillakin on hyvä. Ase toimitetaan tukevassa asiallisessa kantolaukussa ja aseelle myönnetään viiden vuoden takuu. Mielenkiintoinen yksityiskohta uuden aseen ostajalle on, että mukana tulevat kyllä hihnalenkit, mutta patruunaputken päähän sinun tulee hankkia lisävarusteena hihnan kiinnityksen mahdollistava tulppa. Mielenkiintoinen varustesäästökohde noin 2500€ maksavalle aseelle.

Klassikko. Remington 870 Wingmaster

Yli 10 miljoonaa valmistettua Remington 870 asetta (vuodesta 1951-) kertoo jo jotain ko. aseesta ja sen klassisuudesta.   Remington 870 on maailman eniten myyty haulikko, eräänlainen amerikkalaisen aseteollisuuden ikoni ja se onkin hyvin yleisesti mm. poliisien ja sotilaiden käyttämä työkalu. 870 on osoittautunut myös käytössä erittäin tukevaksi, helposti huoltopurettavaksi sekä luotettavaksi konstruktioksi ja varmasti tämä on ollut yksi tärkeimmistä syistä maailman menestykselle. Vuodesta     1986 lähtien aseen on voinut tilata myös Rem-Choke vaihtosupistinjärjestelmällä. Vanhemmat Wingmasterit kun usein ovat pitkillä 12/70 -pesitetyillä täyssuppeilla piipuilla. 870:stä on olemassa useita mallivariaatiota, mm. niklattu Marine, 12/89 super magnum ja Police-mallit. Ollakseen hyvin yleinen ja amerikkalainen ase, se saa 870:lle myös aikaan valtavat aftermarket lisäosamarkkinat, joiden ansiosta jokainen käyttäjä voi muokata omasta  aseestaan juuri omien mieltymystensä mukaisen. Hyvin tyypillistä on omistaa aseeseensa erilaisia tukkivariaatioita ja piippuyhdistelmiä. Kuvan ase on vuodelta 1994 ja 12/76 -pesitetty 28" Rem-Choke versio sivulevykaiverrettuna.

Wingmaster on 870-sarjan eräänlainen tehtaalla jo suoraan parannettu- tai siloiteltu painos. Wingmasterissa on perusmalleja laadukkaammat tukit, jotka ovat kunnollista pähkinäpuuta karhennuksilla ja paksulla kiiltolakkapinnalla. Aseen päälliset metalliosat ovat kiillotetut ja sinistetyt sekä usein aseen sivuilla on koristeluja erottamaan sitä perusmallin karusta työkalumaisuudesta. Wingmasterin hyvin tärkeä osa on sen Light-Contour piippu, joka on perusversioon nähden huomattavasti tasapainoisempi ja keveämpi, sekä varustettu komealla ventiloidulla tähtäinkiskolla. Aseen tasapaino on näin ammuttaessa huomattavasti paljon lähempänä perinteistä metsästyshaulikkoa, kuin etupainoisia perus pumppu- tai puoliautomaattihaulikoita. Aseen sisäisiä metallisosia on myös kiilloiteltu tehtaalla perusversiota huolellisemmin ja aseen toiminta on näin erinomaisen pehmeää ja luotettavaa. Ero nykyisiin ja edukkaisiin 870 -malleihein on huomattava.
Kaikki tämä puleeraus ja osien laadukkuus tietysti valitettavasti näkyvät aseen hinnassa ja Wingmasteristaan perus Express-versioon nähden saa onnellinen ostaja kaivaa kuvettaan useamman satalappuisen verran lisää (aika tarkkaan yhden Wingmasterin hinnalla saat kaksi perus Expressiä). Miksi sitten onnellinen ostaja? Olen huomannut, että suomessa Wingmastereja ei oikein ole missään saatavilla ja jos moisen jostain vain löytää, niin todennäköisesti siitä on ostajalle paljon iloa hyvinkin pitkäksi aikaa.