Tällä kertaa vastaan tuli ns.custom-kivääri. Ase on tunnetun Suomalaisen aseseppä Jyri Jalosen tuote ja malliltaan JJ92 (lipasaukoton järeä n.1570g:n painoinen teräslukkoaktio). Jyrin oma suunnitelema ja itse valmistama lukko pohjautuu osin Tikan maineikkaaseen M55 & M65 -sarjaan, mutta mm. lukon kampi on irroitettavaa mallia. Monen mielestä Suomen aseteollisuudessa koettiin sen historian synkimpiä hetkiä, kun M-sarjan valmistus lopetettiin. Onneksi vielä toistaiseksi Jalosen aseita saa tilattua ja M-sarjan tyylinen laadukas ja toimiva konstruktio yhä elää. Jalosen aseet ovat suosittuja etenkin metsästäjäliiton hirvi- ja luodikkolajeissa sekä mm. TA-ammuntaharrasteissa. Osasyynä em. suosioille voi olla mm. lippaallisten aseiden pitkät 10-patruunan lippaat. Tällaisen mittatilaus Custom-aseen ajatus verrattuna suurten teollisten-asevalmistajien tuotoksiin on, että tilatessaan uutta asetta, ostaja voi lähes vapaasti valita käytettäviä materiaaleja, kalibereja, lipas/lukkolaite/laukaisukoneisto vaihtoehtoja, piipun pituuksia/profiileja valmistajineen, tukin muotoja/malleja mitoituksineen jne. jne.
Kuvan aseen kaliberi on se yleisin .308 Winchester, mutta Jalosen "tiukka" patruunapesän kalvain on aiheuttanut Riihimäen testiammuntojen jälkeen piippuun tekstin 7.83x51. Patruunapesän kaulaosa on siis hieman normi CIP-kokoa tiukempi, mutta kaikki normaalit .308-patruunat ovat kyllä aseella ammuttavissa. Shilen Select Match Grade RST-piipun rihlan nousu on 13.5" ja piippu on profiililtaan ensimmäiset 2.5" suora ohentuen kartiomaisesti piipun suulle 22mm:iin. Pituutta 2.73kg piipulla on n.27" ja omimillaan se on n. 155gr:n tarkkuusluodeilla ns. pitkän matkan ammunnoissa.
Kehyksen metalliosat ovat himmeäpintaisia ja yleinen työnjälki on erittäin hienoa. Tukki on kuuluisan, nyt jo eläkkeellä olevan Antero Laurosen käsialaa ja se on valmistettu mustaksi käsitellystä liimapuulaminaatista. Tukissa on myös etuosan pohjassa Uit-kiskon tyylinen alumiiniprofiili, johon on helppo kiinnittää mm. bipodille hihnalenkin nasta. Säädettävä poskipakka ja perälevy ovat Laurosen tukeissa, kuten tässäkin tapauksessa yleensä vakiovarusteita. Tukki on raskas painaen 1870g.
Aseen kokonaispituus on n. 123cm ja -paino kuvan kevyellä B&L:n 24x kiikarilla Optilock-jalustoilla on n.6890g. Aseessa ei ole varmistinta, koska Jalosen kilpalaukaisukoneisto (laukaisuvastus n.100g) toimitetaan aina ilman varmistinta. Laukaisu on mielestäni tunnokas ja liipaisimessa on myös etäisyyden säätömahdollisuus.
Lukkoon tarvittava viritysvoima ei ole aitojen ja "tuunattujen" kilpakasa-aseiden veroinen herkkyydeltään, mutta lukko liikkuu kehyksessä erinomaisen herkästi ja vakuuttavasti (ero "väljään" Tikka T3:n lukkoon on valtava). Avauskulma kaksiolkaisessa lukossa on tutut 90-astetta ja liike n.85mm (soveltuu hyvin n. .308-kokoon asti).
Kävin kohdistamassa JJ92:sta neljän asteen lämpötilassa suhteellisen väreisessä ja seisovassa ilmassa 110m:iin. Kiikarina oli kuvan B&L 24x40. Ammunta tapahtui Harriksen bipodeilta takapussin kanssa vaneripöydältä. Käytössä oli viirit. Aseen piipulla on lakauksia takana nyt reilu sata.
Ase antoi 3:lla laukauksella Lapuan tehdaslataus 12g Scenarilla n.215mm kasoja, eli kuten oletin, näin painava luoti ei vakaudu.
Tehdaslataus 10.85g Scenar antoi n.16mm kasan viidellä laukauksella, eli potentiaalia saattaa aseessa olla, kunhan vain itseladatut 155gr-patruunat saadaan kuvioihin.
Ensimmäiset testit rihloja lähestyvistä tarkkuuslatauksista Palma-hylsyihin Bergerin 155gr-luodilla tuottivat 300m:iin mm. moisen n.28mm kasan viidellä laukauksella. Suunta on siis oikea, -2 asteen lumikeli kun ei ollut mitenkään optimaalinen ammuntaan. Pieni pystyheitto on kasassa ok, sillä tuuliolot tekivät varmasti osan sivuheitosta.
Aseeseen kannattaisi ehkä petauttaa McMillanin Br-kuitutukki. Piipun profiilia voisi myös miettiä, josko siitä tehtäisiin kuitenkin selkeästi kevyempi ja enemmän yleiskäyttöön soveltuvampi.